maanantai 26. elokuuta 2013

Kukkuu!

Hei vain taas pienen tauon jälkeen.

Tässä pikaiset (tai ainakin melkein) kuulumiset perjantaista tähän maanantaihin saakka.

Perjantai alkoi mukavasti. Heräilin etäpäivään pirteänä ja suunnittelin aamuaerobisen lenkin suorittamista.
Noh, musiikin suurkuluttajana en tietenkään osannut lähteä lenkkeilemään ilman sitä.
Mutta kuulokkeet.. niitäpä ei löytynyt mistään.

Siispä Anttilaan ja noutamaan Sonyn aivan perus kuulokkeet.


18€ (no okei, vähän enemmän sinne meni, kun hankki erilaisia koulutarvikkeita) köyhempänä nappasin lenkkarit jalkaan ja suuntasin itseni 30min aerobiselle. 
Kävelin täällä Kotkan Sunilassa pientä reittiä, lähdin kohti isoa tehdasta ja lähdin tutkimaan mitä niiden "mattolaituri" - kylttien suunnasta mahtanee löytyä. Ihan mukavan näköiset lenkkimaisemat siellä oli.



30min kului yllättävän äkkiä ja hien siinä pinnassa ymmärsi vasta kotiovella.
Fiilis oli erinomainen ja naama kaaos.


Näitä ihania "kävin lenkillä jeejee" - kuvia tulee jatkossakin varmasti tuhansia, että koettakaa kestää.
Lenkki tehty, eli aamupalan aika. Vetäisin siihen hivenen proteiinia kananmunan muodossa ja vihannesta toi mukaan tomaatit.

Munakkaassa mukana myös tonnikalaa ja raejuustoa. Om ja nom.

Myönnän, mulla on paha ongelma energiajuomien kanssa. Nyt siitä on jo aika päästää lopullisesti irti, mutta perjantaina sallin itselleni yhden Lidlin lahjan kansallemme ja palkitsin itseni tölkillisellä miXXed up - LIGHT juomaa, jossa hiilareita alle 0,1g / 100ml. Not bad.

Mitenkäs se viikonloppu sitten muutoin rakentui. Alku näytti terveydellisyytensä kannalta suhteellisen 5/5, mutta sitten.
Ilta lähti vähän käpälästä, kaverit sai yllytettyä lähtemään paikalliseen (Alvariin) katsomaan Olavi Uusivirtaa.
Minä + Olavi Uusivirta, no joo.
Lähdettiin kuitenkin ja meillä oli vallan lystiä.

Seuraavana aamuna ei niinkään.
Noh, lauantaina oli myös menoa. Lähdimme Lahteen vierailemaan ystäväpariskunnan luokse.
Siellä tieten ilta meni ensin ravintolassa ja italialaisen pastan seurassa, sitten baareilun parissa.
Sunnuntaina oli... vallan kivaa.
Kiitos silti K & J että saimme vierailla luonanne! Pian uudestaan?

Illalla siinä klo 22.30 pamahti sähköpostiin karu totuus, nimittäin ruokavalio ja treeniohjeet.
APUA.

Pääosin ruokavalio sisältää paljon proteiinia ja hyvin vähän hiilareita. 
Rahkaa,  mehukeittoa, raejuustoa, kaurapuuroa, lihaa, kanaa ja kalaa.
Ja niitä kasviksia. Paljon.

Siispä tänään koulun jälkeen suuntasin S:n kanssa Prismaan noutamaan kaikenlaisia ostoksia.

Koska ruoka tulee punnita erittäin tarkasti, oli ostettava keittiövaaka.

Ja tällaista ihanaa proteiinijauhetta. No joo.

Kauppaan jäi puolet omaisuudesta, mutta ompahan ruokaa kahdelle naamalle riittävästi. 
Kaupan jälkeen käytiin pikaisesti kahvittelemassa anopin luona ja söin ruokavalion salliman yhden ainoan keksin (Elovenan välipalakeksi). 

Kotiin päästyämme aloitin ruoanlaiton.
Pöperö näytti suunnilleen tältä:


Sis:
100g kanasuikaleita (naturel)
200g kasviksia
50g rasvatonta raejuustoa

Ja ei muuta kuin nauttimaan. Se oli oikeasti erinomaista. Uskon pärjääväni tämän ruokavalion kanssa hyvin. Ainakin toivossa on hyvä elää.

Huomisaamu näyttää siltä, että mieli muuttuu.
Tulisi aamupalaksi jaksaa vetää lautasellinen kaurapuuroa, jossa lisänä 100g raejuustoa ja 1-2dl mehukeittoa.
KUKA JAKSAA SYÖDÄ NIIN PALJON KAIKKE AAMULLA, KUN ON JUURI HERÄNNYT?
Minun pitäisi jaksaa.
Minun, joka yleensä voi aamuisin huonosti ja mikään ei maistu.
Yritetään kuitenkin.

Tässä samalla kirjoittaessani juon iltapalaani.
Proteiinipirtelöä, jossa 30g herajauhetta (sitä suklaan makuista), 1 banaani ja 3dl rasvatonta maitoa.
Yllättävän hyvää meinaan.

Treeniohjeitahan meikäläiselle tuli se 2 kappaletta erilaista.
Rankkaa on tiedossa.
Miksi vasta tiedossa?
Noh, tällä hetkellä viikonloppu vei mennessään terveyden.
Niiskutusta, kurkkukipua ja kuumetta.

Jos nyt lähtisin lenkkeilemään tunniksi, voin kertoa, että saisitte tulla katsomaan mua sitten tonne KOKSin teho-osastolle suurinpiirtein :D
Olo siis ei ole kuin voittajalla ja sekös harmittaa.

Huomenna kuitenkin olisi tarkoitus lähteä tutustumaan Express Huumaan, kylmäsaliin, joka sijaitsee täällä Karhulassa ja toivottavasti loppuviikosta kunto olisi jo sen verran parempi, että pääsisi treenaamaan.

Ihan uskomattoman surkea fiilis, koska motivaatio on korkeampi kuin ikinä ja sitten pitää iskeä tällainen ahdistava nuhakuumeflunssatauti.

No mutta.
Nyt on aika lähteä troppaamaan itseään hivenen ennen yöunille lähtöä.

Hauskaa loppuiltaa kaikille!

Luv; Maaret.








torstai 22. elokuuta 2013

Touhu torstai, vai mitä näitä nyt oli?

HUHHUH!
Tänään se "rääkki" sitten alkoi!

Suunnilleen tuossa klo 16 paikkeilla treffasin mun PT:n ihan livenä ensimmäistä kertaa.
Käytiin EasyFitin oven takana ihmettelemässä ja minä hölmönä olin tieten katsonut aikataulut väärin, oletin siis hlökunnan olevan paikalla 14-19, mutta ehei. Sieltä olisi saanut palvelua vasta klo 17, joten EasyFitin ovet pysyivät meille suljettuina.

Suuntasimme matkamme Huumaan, mikä salina on erittäin kaunis ja monipuolinen (ja uusi).
Paikalle kun päästiin, niin iloksemme oli myös se, että ensimmäinen kerta oli täysin ilmainen! Whii!

Mutta niin. Se treenipuoli.
Aloitteluja tässä vasta tehtiin, eli kartoitettiin minkälaisessa jamassa se meikäläisen (rapa)kunto mahtanee olla.
Mä ehkä jopa yllätin itsenikin, ettei se nyt ihan NIIN surkea ollut mitä alunperin odotin.

Lämmittelyt tehtiin kuntopyörän kanssa (10min) ja sen jälkeen teimme tuttavuutta kahvakuulan kanssa.
Vaikka rakas isosiskoni kahvakuulausta ohjeistaa muulle kansalle, itselleni ko. laji / harrastus on jäänyt suhteellisen hyvin pimentoon. 
Aloitettiin perus kyykyistä / ylösnostosta.
Painoa kuulassa oli (vain?) 6kg, minkä koen aloittelijalle aivan hyväksi.

Kahvakuulasta siirryttiin kokeilemaan jalkavoimia. Noh, aikanaan jalkaprässin kanssa sen 130kg kepeästi nostaneena huomasin, että yhä edelleen jalat ovat mun vahvuus. Saman huomion taisi tehdä treinerikin :)
Hyvä fiilis jäi tutuista, ah-niin-ihanista jalkalaitteistoista.

Jalkojen jälkeen siirryttiin selän kautta käsiin.
Ai kamala. Siinä sen sitten tajusi, että vaikka hoitotyötä on tullut ruhtinaallisesti jo tehtyä, niin edelleen, kaikkien niiden nostojen ja kääntöjen jälkeen, mun käsivoimat ovat aika mitättömät. 
Pienillä painoilla kohti suurempaa, vai miten se menee?

Lisäksi se ihana oivalluksen tunne, että "AAAAAAIVAN, näin niitä laitteita kuuluu käyttää OIKEIN" valtasi mielen. On muuten aika siisti tunne, kun huomaat tekeväsi liikkeen oikein, sillä tunnet sen juuri siinä lihaksessa johon liike on tarkoitettukin. 
Hassua, en edes tiennyt omaavani moisia :D

Kaiken kaikkiaan mulle jäi treenistä äärettömän hyvä fiilis, samoin kuin PT:kin. 
Ruokavalio-ohjeistuksen saan myöhemmin tälle viikkoa (tai ensi viikon alussa viimeistään), siitäpä infoa kun se lärvin eteen pamahtaa.

Kotiin päästyäni vetäisin maitorahkaa ja punaisia viinimarjoja hirveällä innolla kohti ääntä, ettei sinne kauppaan tulisi lähdettyä susinälässä.

Tuli silti väännettyä vielä safkat ja pöperöt näyttivät suunnilleen tältä:

Lül mitä hifistelyä.


Eli pienet kokkailut siinä. Kokkailu sisälsi seuraavat ainesosat:
400g naudan jauhelihaa 10% + 4 kananmunaa sekaisin
n. 500g pakastevihannessekoitustouhuhässäkkää, eli porkkanaa, parsa- ja kukkakaalta
+ omaan annokseen n. 3rkl raejuustoa.

OM ja NOM!

Mutta mitäs nytten kun ekat treenit ovat ohi?

Huomenna, kun on koko pv vapaata koulusta (etiäisiä <3), ajattelin aloittaa aamun aamuaerobisella, eli ennen aamupalaa säntään lenkkeilemään puoleksi tunniksi, sitten puuroa tai vaikka sitä rahkaa naamariin ja puhelin kouraan ja soitto lääkäriin.
Täytyyhän tässä siis kartoittaa se, ettei treenaamisen esteenä ole jokin minusta itsestä lähtöisin oleva erittäin läheisesti lääketieteeseen nojaava ongelma.

Lisäksi mun tulisi nyt osata ympätä jokaiseen arkiseen päivään vähintään tunnin verran reipasta lenkkeilyä (ei yhtään vähempää, mutta ei se pituuden lisääminen haitaksi kait ole) siten, että siitä tulee TAPA.
Paras mahdollinen tapa.

Mutta nyt kullanmuruset. 
TÄDILLÄ ON VÄHÄN VÄSY.
Elikkäs suuntaan itseni tuonne makuukammarin syövereihin köllöttämään S:n välittömään läheisyyteen ottamaan vähän nokosia, että jaksan aamulla aloittaa päivän vähän uudenlaisella tavalla :)

Yeah, this feels good.

Kastellaan taas!

Luv; Maaret.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Hankintoja, hankintoja!

HALOO!
Kuuletteko kun pieni materialisti minussa taas huutaa?
Joo. Tulipa huomattua, että näin on. Minä + raha + kaupat = huono ratkaisu.

Ensinäkin, viikonloppuna hippaloimme kihlattuni S:n kanssa Dark River - festivaaleilla, Laajakoskella (siis ihan Kotkassa kyllä).
Sieltä tuli hankittua pari pääkallotyttö-aiheista riipusta:


Näihin siis tulisi hankkia ketjut kunhan ehtii. 
Lisäksi tein tuttavuutta erittäin mielenkiintoisiin uusiin ihmisiin ja heidän / hänen ansioistaan ensi keskiviikkona olisi lähtö Haminaan katselemaan miltäpä se Roller Derby näyttää täällä Kymenlaakson suunnalla.
Saa nähä tuleeko vedettyä rullikset jalkaan ja lähdettyä puskemaan "pikkutyttöjä" kumoon. 
Miten tällainen ihrapulla jollain rulliksilla pystyssä pysyisi? :D
Mutta aina voi kokeilla!

Mitäs vielä?
Niitä hankintoja. 
Huomenna se rääkki alkaa ja varusteet piti tieten hankkia pikimmiten.
Niinpä tilailin Ellokselta (jossa muuten on ihan mielettömän hyvä valikoima urheilutamineista isojen tyttöjen ja poikien kokoluokissakin!!!) 
- topin: 


- 3/4-osa hihaisen paidan:


-sekä housut:


Toppi + housut ovat ihanaa teknistä FastDry - trikoota, joka kuivuu nopeasti ja siirtää hikeä ihon pinnalta ylöspäin, että ei tarvitse tuskastella puuvillassa!

Kävin mä myös tyttöjen kanssa vähän hurvittelemassa eilen Pasaatissa ja yllätin itseni tekemällä viime hetken pikaiset salihankinnat henkkamaukalta!!!

Tuli ostettua seuraavat paidat:



Nämäkin lupailevat nopeaa pikaista kuivumista...



...ja täytyy myöntää, että eilisen lenkin jälkeen mä olen kyllä näihin aivan tyytyväinen.

Tosiaan tässä parina iltana olen jopa jaksanut raahata itseni ja S:n ulos!
Maanantain lenkki ei pituudessa riemuinnut, taisipa tuo max 2km olla, mutta HÖLKKÄSIN pienen matkan!
Kyllä, minä, hölkkäsin, jep.

Eilisen iltalenkki kierrettiin Langinkosken ihanassa ympäristössä ja hiki nousi pintaan. Muutamia kuvia iltalenkin varrelta:

Kengät ja paita sävysävyyn!



Maailman paras lenkkikaveri <3

Ja loppukirinkin meikä jaksoi vetää. Ensin kiivettiin ihan kohtalainen mäki ylös (puolessa välissä olin varma, että henki lähtee) ja silti sen mäenkin jälkeen jaksoin vielä hölkätä / juosta autolle saakka.

Eilisen lenkin pituus kokonaisuudessaan noin 2-3km. 
Oma naama lenkin jälkeen:


NÄIN!

No mutta, nyt kello näyttänis olevan taasen aivan liikaa (13:38pm), että on ehkä pakko lopetella.
S tulee pian töistä ja en oo vieläkään tehnyt lupaamiani siivoustöitä, hupsista.

Mutta hei, pitäkää mulle peukkua huomista ajatellen, mmkay?

Luv, Maaret.

torstai 15. elokuuta 2013

Hyvää päivää arvon rouvat ja herrat!

Morjestus!

No niin. Työt on tälle kesää taputeltu loppuunsa ja koulun penkillä ollaan pian viikko viihdytty.
En kadu hetkeäkään tekemääni muutosta sairaanhoitajasta mielenterveyshoitajaksi, sillä tuntuu että olen vihdoin löytänyt sen JUTUN josta todella nautin ja josta tulee ihan himpskutin hyvät kiksit.
No, ehkä oli vähän liikaa sanottu, koska sitä koulun penkkiä on tullut puudutettua tosiaan vasta se viikko. Anyway.

Mitäpä muuta?
Kävin tossa tiistaina nakuttamassa itselleni uuden piskuisen leiman. Haluaako joku nähdä?
Tässäpä tällainen:

Vasempaan nimettömään lähin pientä sydäntä nakuttelemaan, sillä hoitoalalla harvemmin noita sormuksia saa jatkuvalla syötöllä pitää yllään, niin joskos tommonen vähän erilainen "koru" sitten. 
Siinä se nyt kantaa merkkiään rakkaudesta, joka tuota ihanaa kihlattua kohtaan kukkii. Toivottavasti yhtä kauan kuin tatuointikin, eli ikuisesti.
Rakkaudesta sen verran, että vuoden päivät sitä on yhteistä taivalta nyt kuljettu.
Tunnettu tässä ollaan jo lähemmäs 3v, että alkutekijöissä toki mennään, mutta minkäs sille mahtaa kun kolahtaa kerralla kunnolla?
Ei minkään, mie ainakin olen onnellinen, sanokoot muut mitä haluaa! :3

Tatuointiin palatakseni, että tarkoitus oli ottaa alunperin vain tuo sydän, mutta sitten heräsi ajatus kahdesta muustakin sormileimasta. Niitä nyt en kuitenkaan vielä hankkinut (kun pitäisi vähän rahaakin olla), mutta lähiaikoina ilmestyy toiseen käpälään pariin sormeen vähän erilaisia kuvia! Can't wait.
Kivusta?
Joo. Sattui. En suosittele ensimmäiseksi tatuoinniksi.

Itseltäni siis löytyy toinenkin leima, vasemmasta käsivarresta, hivenen taipeen alapuolelta alkava tyttömäinen sugar skull, joka on piirretty rusetin päälle. Mitenköhän sen parhaiten selittää, sillä tuo kuulosti hölmöltä :D
Noh, voinhan mie siitäkin kuvan tänne laitella, elikkäs:


Sellainen.
Tuo on siis ensimmäiseni, nakuteltiin iholle vuonna 2009.
Muutoin rakastan sitä, mutta mulle kävi sen kanssa semmoinen hauska juttu, että kävin allergiseksi punaiselle musteelle. Kuten kuvasta näkyy, niin noissa rusetin "siivissä" on käytetty punaista varjostusta antamaan ja oikein tarkasti kun tiirustaa, huomaat myös 4 pistettä jotka on tehty samaisella punaisella. No, pisteistä ei ole enää tietoakaan ja "siipien" punainen väri on myös lähestulkoon kokonaan poissa.
Harmittaa, mutta noh. Pidän siitä silti.

Okei, se musteesta.
Mitä siis vielä?

Tässä parhaillaan pidän ruokapäiväkirjaa viikon verran.
Ensi torstaina se alkaa, tositoimi.
Ensimmäiset treffit mut Personal Trainerin kanssa vietetään silloin ja kyllä, jännittää.

Jännityksen lisäksi odotus on myös erittäin korkealla ja motivaatio.
Koko elämäni aikana ei mulla painoa ole ollut näin paljoa, mitä nytten ja mua suorastaan oksettaa.
Jos oma kroppa oksettaa ja siinä on paha olla, niin eikö silloin ole aika oikeasti tarttua toimeen? Minusta on.
Jos oma motivaatio ei silti riitä siihen, että osaisi ja jaksaisi itsenäisesti nähdä vaivaa tuunata itselleen oma saliohjelma ja muu tai puhumattakaan ruokavaliosta, niin eikös silloin kannata kääntyä sellaisen ihmisen puoleen, joka ko. hommia tekee ammatikseen?
Minustakin.

Olen siis äärettömän innoissani ja odotan yhteistyötämme todella kovasti.
Nyt moni varmaan miettii, että miten minulla on varaa tällaiseen opiskelijana.
Noh.
Penniä joudutaan työksi asti venyttämään aivan varmasti, mutta uskon tämän olevan elämäni paras sijoitus jonka voin itse itselleni suoda.

Noniin. Luultavasti tästä meikäläisen blogistakin muodostuu jonkin sortin BE FIT NOT FAT touhu, mutta annettakoot sen itselleni anteeksi.

Nyt kuitenkin kello on jo sen verran (15.08pm) että on aika laittaa vähän vaatetta niskaan ja suunnistaa viettämään laatuaikaa anopin kanssa!

Katsellaan ja YRITÄN olla aktiivisempi blogini kanssa.

Kiitos jos jaksoit lukea, lue toki jatkossakin!

Luv; Maaret.