HUHHUH!
Tänään se "rääkki" sitten alkoi!
Suunnilleen tuossa klo 16 paikkeilla treffasin mun PT:n ihan livenä ensimmäistä kertaa.
Käytiin EasyFitin oven takana ihmettelemässä ja minä hölmönä olin tieten katsonut aikataulut väärin, oletin siis hlökunnan olevan paikalla 14-19, mutta ehei. Sieltä olisi saanut palvelua vasta klo 17, joten EasyFitin ovet pysyivät meille suljettuina.
Suuntasimme matkamme Huumaan, mikä salina on erittäin kaunis ja monipuolinen (ja uusi).
Paikalle kun päästiin, niin iloksemme oli myös se, että ensimmäinen kerta oli täysin ilmainen! Whii!
Mutta niin. Se treenipuoli.
Aloitteluja tässä vasta tehtiin, eli kartoitettiin minkälaisessa jamassa se meikäläisen (rapa)kunto mahtanee olla.
Mä ehkä jopa yllätin itsenikin, ettei se nyt ihan NIIN surkea ollut mitä alunperin odotin.
Lämmittelyt tehtiin kuntopyörän kanssa (10min) ja sen jälkeen teimme tuttavuutta kahvakuulan kanssa.
Vaikka rakas isosiskoni kahvakuulausta ohjeistaa muulle kansalle, itselleni ko. laji / harrastus on jäänyt suhteellisen hyvin pimentoon.
Aloitettiin perus kyykyistä / ylösnostosta.
Painoa kuulassa oli (vain?) 6kg, minkä koen aloittelijalle aivan hyväksi.
Kahvakuulasta siirryttiin kokeilemaan jalkavoimia. Noh, aikanaan jalkaprässin kanssa sen 130kg kepeästi nostaneena huomasin, että yhä edelleen jalat ovat mun vahvuus. Saman huomion taisi tehdä treinerikin :)
Hyvä fiilis jäi tutuista, ah-niin-ihanista jalkalaitteistoista.
Jalkojen jälkeen siirryttiin selän kautta käsiin.
Ai kamala. Siinä sen sitten tajusi, että vaikka hoitotyötä on tullut ruhtinaallisesti jo tehtyä, niin edelleen, kaikkien niiden nostojen ja kääntöjen jälkeen, mun käsivoimat ovat aika mitättömät.
Pienillä painoilla kohti suurempaa, vai miten se menee?
Lisäksi se ihana oivalluksen tunne, että "AAAAAAIVAN, näin niitä laitteita kuuluu käyttää OIKEIN" valtasi mielen. On muuten aika siisti tunne, kun huomaat tekeväsi liikkeen oikein, sillä tunnet sen juuri siinä lihaksessa johon liike on tarkoitettukin.
Hassua, en edes tiennyt omaavani moisia :D
Kaiken kaikkiaan mulle jäi treenistä äärettömän hyvä fiilis, samoin kuin PT:kin.
Ruokavalio-ohjeistuksen saan myöhemmin tälle viikkoa (tai ensi viikon alussa viimeistään), siitäpä infoa kun se lärvin eteen pamahtaa.
Kotiin päästyäni vetäisin maitorahkaa ja punaisia viinimarjoja hirveällä innolla kohti ääntä, ettei sinne kauppaan tulisi lähdettyä susinälässä.
Tuli silti väännettyä vielä safkat ja pöperöt näyttivät suunnilleen tältä:
Lül mitä hifistelyä.
Eli pienet kokkailut siinä. Kokkailu sisälsi seuraavat ainesosat:
400g naudan jauhelihaa 10% + 4 kananmunaa sekaisin
n. 500g pakastevihannessekoitustouhuhässäkkää, eli porkkanaa, parsa- ja kukkakaalta
+ omaan annokseen n. 3rkl raejuustoa.
OM ja NOM!
Mutta mitäs nytten kun ekat treenit ovat ohi?
Huomenna, kun on koko pv vapaata koulusta (etiäisiä <3), ajattelin aloittaa aamun aamuaerobisella, eli ennen aamupalaa säntään lenkkeilemään puoleksi tunniksi, sitten puuroa tai vaikka sitä rahkaa naamariin ja puhelin kouraan ja soitto lääkäriin.
Täytyyhän tässä siis kartoittaa se, ettei treenaamisen esteenä ole jokin minusta itsestä lähtöisin oleva erittäin läheisesti lääketieteeseen nojaava ongelma.
Lisäksi mun tulisi nyt osata ympätä jokaiseen arkiseen päivään vähintään tunnin verran reipasta lenkkeilyä (ei yhtään vähempää, mutta ei se pituuden lisääminen haitaksi kait ole) siten, että siitä tulee TAPA.
Paras mahdollinen tapa.
Mutta nyt kullanmuruset.
TÄDILLÄ ON VÄHÄN VÄSY.
Elikkäs suuntaan itseni tuonne makuukammarin syövereihin köllöttämään S:n välittömään läheisyyteen ottamaan vähän nokosia, että jaksan aamulla aloittaa päivän vähän uudenlaisella tavalla :)
Yeah, this feels good.
Kastellaan taas!
Luv; Maaret.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Vaihda kanssani kuulumisia; pulise sielusi kyllyydestä tähän!